Jussi Kangasoja

Paluukanavan toimintaperiaate eri ympäristöissä vaihtelee suuresti; äärimmäisenä esimerkkinä on perinteinen broadcast-lähetys, jossa paluukanavaa ei itsessään ole olemassa lainkaan. Päinvastaisesti WWW:n (World Wide Web) käyttö perustuu dialogiin selaimen ja palvelimen välillä, jolloin mitään ei lähtökohtaisesti tapahdu ilman vuorovaikutteisuutta. Mobiilissa paluukanavan teknisiä toteutustapoja on useita, yleisimmin käytetty paluukanavan muoto on tekstiviesti. Perinteisiin Televisio-ohjelmiin paluukanava onkin usein liitetty mobiilin kautta: esimerkkinä ovat äänestykset joko puhelinpalvelun tai tekstiviestin avulla.

Paluukanavan sisällöllisen suunnittelun keskeisenä ongelmana on olemassa olevien käytäntöjen ja toimivien teknologisten ratkaisujen puute. On siis tarjolla useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa vuorovaikutteisuutta eri välineissä, mutta näistä niin kutsutuista valmiista teknologioista ei ole olemassa vallitsevaa käytäntöä. Taas kerran tulee todistetuksi oikeaksi väite, että teknologia ei toimi ilman sisältöä ja päinvastoin. On rahan tuhlausta kehittää monikanavajakeluun soveltuvia paluukanavateknologioita, jos niille ei sisällöntuotantopuolella keksitä järkevää käyttöä. Vastaavasti voidaan suunnitella millaisia vuorovaikutteisia palveluja tahansa, mutta suunnittelu on turhaa, jos niitä ei voida teknisesti toteuttaa järkevin kustannuksin. Lisäongelmia aiheuttaa myös se, että sisällöntuotannon puolella ei tunneta riittävän hyvin paluukanavasovellutusten teknologisia mahdollisuuksia.

Neo Arenassa paluukanavaa testattiin ensimmäisen kerran Helsingin kaupunginteatterin lehdistötilaisuudessa, jossa lähetystä seuraamaan kutsutut toimittajat pystyivät osallistumaan lehdistötilaisuuteen internetin välityksellä. Liikkuvan kuvan ja äänen lisäksi nettisivulla toimi reaaliaikainen chat-ruutu, jonka avulla toimittajat esittivät omia kysymyksiään. Tapahtumassa paikan päällä oleva juontaja pystyi näin välittämään chatissa tehdyt kysymykset suoraan haastateltavalle. Paluukanavan käyttötapa oli uusi ja herätti kiinnostusta osallistujien keskuudessa.

Internetpohjaisissa tv-ratkaisuissa paluukanava voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla paluukanavan käyttötarkoituksen mukaan. Tyypillisesti palvelusivusto koostuu useammasta moduulista, joita voidaan kutsua yksinkertaisuuden vuoksi kehyksiksi. Yhdessä kehyksessä on esimerkiksi sivuun upotettu (embed) mediasoitin. Toinen kehys voi koostua eri tavoin toteutetuista toimintonäppäimistä, jotka pohjautuvat HTML (HyperText Markup Language) -kielen input-elementtiin. Elementillä määritellään tietoa sisältävä lomake (form), jonka käyttäjä lähettää järjestelmään. Lomake voi sisältää esimerkiksi puhdasta tekstiä, valintapainikkeita (radio button, checkbox) ja/tai lomakkeen tietojen tyhjennys- (reset) tai lähetyspainikkeen (submit).

Edellä kuvatun kaltainen järjestelmä soveltuu esimerkiksi äänestystyyppisiin käyttöskenaarioihin. Runsaasti vuorovaikutteisuutta vaativa käyttöskenaario esiteltiin jo lyhyesti hieman aikaisemmin. Neo Arena toteutti yhteistyössä Helsingin kaupunginteatterin kanssa Kaunotar ja hirviö -musikaalin julkistamistilaisuuden suorana internet- ja mobiilitelevisiolähetyksenä. Poikkeuksellista tilaisuuden webcastauksessa oli internetlähetykseen integroitu reaaliaikainen chat-ikkuna, jonka avustuksella tilaisuuteen osallistui lehdistön edustajia pitkienkin välimatkojen päästä. Chat mahdollisti toimittajien kysymyksien välittämisen suoraan tiedotustilaisuuden moderaattorille eli juontajalle. Tilaisuuden webcasting integroitiin samalle verkkosivulle PHP-pohjaisen chat-ikkunan kanssa. Ratkaisu mahdollisti paluukanavan synkronisen käytön, sillä interaktiivisen osion käyttö ei katkaissut lähetyksen seurantaa.

Kirjoitushetkellä, joulukuussa 2007, paluukanavan käytöstä mobiilistriimissä ei ollut tiettävästi olemassa kaupallisia ja/tai julkisia ratkaisuja, joissa teknologinen toteutus tai käytettävyys olisi ollut vietynä pitkälle ilman erillistä client-ohjelmaa.

Lähitulevaisuudessa paluukanavan rakentaminen on mahdollista muun muassa 3GPP TS 26.245 (Rel 6) -standardin 3GPP Timed Text (aka. MPEG-4 Streaming Text) -ominaisuuden avulla. Standardi määrittelee menetelmän, jonka avulla tekstiä voidaan käsitellä samanlaisena lähetteeseen kuuluvana broadcasting-elementtinä kuin ääntä ja videota. XML-kielisen TTXT (Timed Text) -tiedoston hypertekstielementin avulla päätelaitteeseen voidaan tuoda interaktiivisen palvelun URL, jota seuraamalla käyttäjä siirtyy terminaaliselaimella dialogiin palvelun kanssa.

Helppokäyttöisen paluukanavajärjestelmän toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää sisältöpalvelujen tuottavuuden kannalta. Järjestelmä mahdollistaa kuluttajille helpon tavan hakea haluamiaan sisältöjä mobiiliin päätelaitteeseen ja näin luo perustan yksinkertaisille, käyttäjäystävällisille ja taloudellisesti tuottaville tilauspalveluille. Vähimmäisvaatimuksena palvelun toimivuuden kannalta on se, että kuluttajalla on käyttöliittymässään mahdollisuus hakea videoarkistosta sisältöjä eri lajityyppi- (genre), esittäjä- tai vapaatekstipohjaisesti sekä maksaa tilaus valinnan jälkeen yhdellä napin painalluksella. Vastaavasti, kun seurataan non-stop-streaming-tyyppistä lähetystä, kopion hankkiminen juuri esitettävästä sisällöstä (esimerkiksi musiikkivideo/äänite) maksutapahtumineen tulee sujua äärimmäisen helposti. Tämä ei pakota yksinomaan jonkun määrätyn teknologisen ratkaisun soveltamista käyttöliittymässä, vaan määrittää mekaniikan sisällön hankkimiseen. Loppukäyttäjän kannalta on loppujen lopuksi täysin merkityksetöntä, käyttääkö paluukanava tekstiviesti- vai esimerkiksi IP-pohjaista järjestelmää informaation välittämiseen terminaalista palveluntarjoajalle.

DVB-H mahdollistaa katsojien ja mobiili-tv-ohjelmien välisen vuorovaikutuksen. Interaktiivisia palvelukonsepteja ovat muun muassa äänestys ja tv-ohjelmiin lisäarvoa tuottavat verkkosivut. Toimintakehotteet, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen tv-ohjelmassa, välitetään DVB-H-verkon (Broadcast Network) kautta käyttäjän päätelaitteeseen.

Yllä olevassa esimerkissä on äänestystilanne, jossa katsoja valitsee, kumman ohjelman henkilöistä haluaa jatkoon. Äänestyskehotus (1) tulee päätelaitteen näyttöön. Katsoja äänestää, ja tieto välittyy SMS-pohjaisena (2) mobiilioperaattorin GPRS/3G-verkon yli palvelimelle (3) käsiteltäväksi ja laskettavaksi (4). Palvelu välittää tuloksen DVB-H jakeluoperaattorin järjestelmään (5), jossa se liitetään lähetteeseen. Äänestystulos / muu palaute vastaanotetaan päätelaitteessa ohjelmavirran mukana (6).

Äänestyksen toteutus on rakennettu osaksi lähetysjärjestelmän (esim. Nokia Mobile Broadcasting Solution 3.0) runkoa. Toteutuksessa vuorovaikutus- eli interaktiokehote tuodaan elektronisen palveluoppaan, ESG:n (Electronic Service Guide) avulla päätelaitteeseen. Vastaavasti SMS eli tekstiviestipalvelun käyttäminen käyttäjältä järjestelmään lähtevän informaation kuljetuskanavana on toteutettu siten, että on integroitu viestin lähetys osaksi mobiili-tv:n käyttöliittymää. SMS:n lähettäminen tapahtuu siis käyttäjälle ”näkymättömästi”. Kuvatun kaltainen toteutus lisää käytettävyyttä verrattuna esimerkiksi SMS- tai puhelinpalvelupohjaisiin ratkaisuihin, jotka on rakennettu tavanomaisten terrestiaalilähetysten yhteyteen.

Tv-ohjelmien verkkosivulinkitys eroaa hieman äänetyskonseptista ratkaisultaan. Käyttäjä saa interaktiokehotteen samaan tapaan katsomansa ohjelman yhteydessä. Interaktiokehote voi olla muodoltaan esimerkiksi ”<Visit our website >” tai vastaava sisältäen hyperlinkin, jota seuraamalla käyttäjä ohjataan terminaalin www-selaimen kautta ohjelman verkkosivulle. Verkkosivusession päätyttyä käyttäjä palaa takaisin tv-ohjelman pariin.